Ruoan mieliteko määritellään yleensä intensiiviseksi haluksi syödä tiettyä ruokaa. On henkilöitä, jotka himoitsevat tiettyjä ruokia pitkäaikaisen ruokavalion rajoittamisen vuoksi. On kuitenkin vielä epäselvää, johtuuko tällainen himo fysiologisesta tarpeesta vai pelkästään tahdonvoiman puutteesta!
Bristolin Yliopiston professori, Peter Rogers: "Ei ole olemassa konkreettisia todisteita siitä, että ruoanhimolla olisi yhteyttä ravitsemuksellisiin puutteisiin". Hänen mukaansa ruoka, jota yleensä himoitsee, on sellaista, jonka syömistä yrittää rajoittaa ja vastustaa, koska näiden ruokien syöminen saa aikaan syyllisyyden tunteen. Professori Peter Rogers lisäsi, "Jos yritämme kovasti vastustaa jotakin, himo juuri näihin ruokiin vain vahvistuu.” Tuoreessa tutkimuksessa on osoitettu, että ruoan mielitekoja ohjaavat pitkälti tunteet.”Appetite” lehdessä julkaistussa jutussa todettiin, että naiset, jotka yrittivät torjua ajatuksensa mieliteoistaan, päätyivät syömään niitä puolet enemmän kuin ne, jotka olivat tunnustaneet mielitekonsa. |
|
Suklaan ja kakkujen syömisen ei siis tulisi aiheuttaa syyllisyyttä, sillä niiden himoitseminen on luonnollista! On itse asiassa hyödyllisempää, jos tunnustat mielitekosi ja pystyt vielä hallitsemaan sitä. Kuitenkin eräät tutkijat ovat sitä mieltä, että mieliteot ovat seurausta kroonisesta stressistä. Kalifornian yliopiston tutkijoiden mukaan stressi stimuloi hormoneja, jotka aikaansaavat rasvaisten ja sokeristen ruokien himoitsemisen. Monilla naisille mieliteot ovat usein yhteydessä hormonitoimintaan.
On siis olemassa useita mahdollisia selityksia mieliteoille, jotka lisäävät ruokahalua. Terveysvaikutuksista huolestuttavin on erityisesti lihavuuden ja syömishäiriöiden lisääntyminen. Siksi on tärkeää pystyä hallitsemaan ja vähentämään ruoanhimoa.
Voittaaksesi ruoanhimosi sinun täytyy ensin ymmärtää, mitä ja miksi niitä on, ja sitten etsittävä keinoja hallita niitä. |
